Blog

SISÄILMAONGLEMIEN SYYT

Edellisestä aiheesta pystyy helposti siirtymään pintaraapaisuna tähän aiheeseen, sisäilmaongelmiin. Syy sisäilmaongelmiin on verrattain helppo löytää. Se on joko suunnitteluvirhe, rakennusvirhe tai väärin hoidettu elinkaaritoiminta. Jokin osa-alue on pettänyt rakentamisen toimintajärjestelmän jossain vaiheessa. Oikein tuulettuvat rakenteet, oikeanlainen eristys ja lämpötilan/paineen hallinta on avainsanat pitää sisäilmaongelmat poissa rakennuksista. Sekä tietty niiden toimivuuden varmistaminen elinkaaressa, eli huolto. Tämä koskee niin uusia kuin vanhoja rakennuksia.’

Suunnittelu

Väitän, kun puhutaan uusista rakennuksista, että tärkein rooli koko hankkeessa, on eri suunnitelmien yhteensovittaminen. Tässä tulee pääsuunnittelijan, usein arkkitehdin, olla hyvin valveutunut ja tietoinen suunnitelmien yhteensovittamisen merkityksestä. Miten ARK, RAK, LV, -IV, S, A +muut täydentävät suunnitelmat toimivat keskenään. Pientaloissa suunnitelmia on vähemmän ja näin ollen suunnittelu on luonnollisesti helpompaa. Monissa valmiissa talopaketeissa tämä suunnittelu on jo valmiiksi mietitty ja yhteensovitettu, eikä siihen tarvitse sen enempää aikaa tuhlata. Suuremmissa hankkeissa yhteensovittamien korostuu ja mitä moniulotteisempi rakennelma on kyseessä, ottaen huomioon vielä haastavan sijainnin, sitä suuremmassa määrin pääsuunnittelijan on yhteensovitettava eri panoslajien suunnitelmat. Suunnittelupalavereita ja suunnittelukokouksia pidetään paljon…tai tulisi ainakin pitää. Ja siis nyt tarkoitan teknisiä suunnitelmia enkä niinkään sisustussuunnitelmia. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanotaan, ja se pitää paikkansa. Suunnitteluvaiheessa ehkäistään suurin osa tuotannon ongelmista. Tähän pitäisi myös hanketta suunniteltaessa varata enemmän rahaa ja aikaa. Näin ei aina ole ja riskinä on sisäilmaongelma.

Tuotanto

Tuotantovaiheessa taas uskallan väittää, että avainasiat sisäilmaongelmien välttämiseksi ovat kommunikointi, aikatauluhallinta, laadunvarmistus ja valvonta. Nostan esille myös ”pankituksen” eli dokumentoinnin ja sen viemisen projektipankkiin. Projektipankki on kansio, jonne tallennetaan kaikki projektiin liittyvät suunnitelmat, mittaustulokset, raportit, huolto-ohjeet jne. jotta elinkaaressa taas olisi helppo palata tuotantovaiheen ratkaisuihin mikäli siihen on jostain syystä tarve. Takuuasiat, korjaussuunnittelu jne.

Taas väitän, että kommunikointi on tärkein työkalu tuotannossa. Puhumalla asioista ennaltaehkäisee lähes kaiken. Kun huomataan että suunnitelmat jostain syystä risteävät (arkkitehtikin on vain ihminen), otetaan se esille sähköpostilla tai puhelulla ja ongelma on sitä myöten selvitetty. Ihan kuin siviilielämässäkin hoidettaisiin asioita. Tosin suunnitelmia tehdessä ei aina välttämättä osata ottaa huomioon asennustapa ja järjestys. Tällöin työmaan tuotanto pitää yhteensovittamispalaverin ennakkoon, jossa käydään eri panoslajien työnjohtajien kanssa läpi asennusjärjestys. Tämä on hyvin tavanomaista esimerkiksi talotekniikan kanssa. Missä järjestyksessä asennetaan mikä putki ja letku. Näillä ennalta pidetyillä työnjohdon palavereilla pysytään aikataulussa. Jos ei pysytä, on tässä epäonnistuutu. Aika on rahaa ja jos työmaa jää jälkeen aikataulussa tarkoittaa se, että joku saa vähemmän rahaa. Sitä aikataulun pettäjän syyllistä selvitellään usein pitkään vielä työmaan päätyttyä. Raha ratkaisee, näin se vaan on (osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa pääomaa sen omistajille ja kaikki romanttinen hölynpöly ja yhtiön lupaukset on markkinointia, jolla luodaan yhtiön imagolle lisäarvoa, joka luo asiakkaalle luotettavuuteen tunteen ja tukee näin hänen arvojaan, joka taas johtaa tilauksiin, joka on =lisää rahaa omistajille).

Tuotantovaiheen sisäilmaongelmien yksi suuri vaikuttaja on myös laatu, rakentamisen laatu. Aikataulussa pysyminen ja hyvä suunnittelu ei välttämättä poista sisäilmaongelmia, mikäli rakentamisen laatu on heikolla tasolla. Rakentamisen laatu on laaja käsite, johon mahtuu useita osa-alueita, mutta mielestäni tärkeimmät ovat asenne ja valvonta sekä dokumentointi. Yksi tärkeä, joka sivuttaa asenteen, on materiaalien oikea säilöminen, suojaus ja asentaminen. Märkä villa seinässä, siinä kohtaa asenneongelma, joka johtuu usein materiaalin väärästä suojaamisesta. Väärä asentamien johtaa kylmäsiltaan ja kosteusongelmaan. Tämä on ehkäistävissä asennemuutoksella ja valvonnan lisäämisellä. Lopuksi ennen rakenteiden ummistamista työlaji dokumentoidaan ja ”pankitetaan”. Tai vastaavasti betonin kosteuden toteaminen ennen muovimaton liimaamista päälle. Helppoa, luulisi. Kun joku em. työvaiheista pettää on riskinä sisäilmaongelmat.

Elinkaari

Kun tuotanto on valmis siirrytään siihen elinkaareen. Tässä kaikkein tärkeintä on seurata huoltokirjaa, ja osata seurata huoltokirjaa oikein. Olen useasti huomannut, on tullut vastaan, että huoltomiehellä tai- yhtiöllä ei ole kompetenssia ja ymmärrystä teknisten laitteiden oikeasta huollosta. Enkä sitä suorastaan ihmettele, sillä tänä päivänä automaatiota ja tekoälyä on taloissa niin paljon, että siihen tarvitsee vankan koulutuksen ja vuosien työkokemuksen. Ja ne, jotka nyt ajattelee, -että mitäs nyt yksi ilmanvaihtokoneen filtterin vaihtaminen tai patterien ilmaaminen vaatii eritysosaamista, niin onneksi te ette ole juuri niitä huoltomiehiä, jotka aiheuttaa niitä ongelmia, tietämättömyydellään. Ehkä pientalossa mukavalla omakotitalo alueella tämä toimii, mutta ei raskaassa rakentamisessa ja teknisissä kiinteistöissä. Nykyään työmailla on koodaajia duunareina. Harva perus huoltomies ymmärtää automaation koodauksesta. Tämä osa, elinkaarihallinta, on rakennuksen eliniän pisin osa toimintajärjestelmässä. Suunnittelu ja rakentaminenhan ei ole kuin kaksi-kolme vuotta, mutta elinkaari 50-100 vuotta. Toisin sanoen tässä on suhteessa suurin mahdollisuus (ja todennäköisyys) aiheuttaa sisäilmaongelmia.

Nykyään suunnittelijat osaavat suunnitella rakennuksen teknisesti toimivaksi (huom pohjolassa on hieman eri ilmasto kuin Ranskassa), joten näen että tuotanto laadunhallinnassa ja sen em. syyt, märän betonin päälle liimattu muovimatto =VOC päästöt ja elinkaaressa väärin mitoitettu ilmanvaihto = hometta nurkissa, on pääosissa kun mitataan sisäilmaongelmia. Kolmas syy voi myös olla -kahvipöytäkeskustelu ja sen aiheuttama allergiaoire/kutina, ihan saman tien =luulosairaus. Olenkin usein pohtinut sitä, että poistuisiko ongelmat, jos koulu olisi kiinni kuukauden ja vaan kerrottaisiin, että nyt on ongelma hoidettu. Vai voisiko olla niin, että 800 hengen koulussa, jossa 4hlö kärsii sisäilmaongelmista, onkin ongelma niiden omassa kodissa? Kannattaisiko kurkistaa oman keittiöaltaan ja roskavetolaatikon taakse.

Oli miten oli, niin tärkeimmät seikat sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi on oikeanlainen eristys, ilmanvaihto niin rakenteissa kuin sisällä sekä lämpö-/kylmävaikutukset rakenteissa em. toimintajärjestelmän vaiheisiin nojaten sekä huolto ja siivous. Homeelle otollisin kasvualusta on orgaaninen aine lämpimässä, kosteassa ja ilmavirralta stabiilissa tilassa.

Nämä ovat niin tärkeitä osa-alueita rakentamisessa, että niihin palaan vielä myöhemmin erikseen.

Käykääs kurkkaamassa https://www.sisailmayhdistys.fi/

https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/sisailma-asiat-sisailmaongelmat

https://homepakolaiset.fi/sairastuneelle/miten-toimin-kun-epailen-sisailmaongelmaa/

😊 Kentsu