Blog

SISÄILMAONGLEMIEN SYYT

Edellisestä aiheesta pystyy helposti siirtymään pintaraapaisuna tähän aiheeseen, sisäilmaongelmiin. Syy sisäilmaongelmiin on verrattain helppo löytää. Se on joko suunnitteluvirhe, rakennusvirhe tai väärin hoidettu elinkaaritoiminta. Jokin osa-alue on pettänyt rakentamisen toimintajärjestelmän jossain vaiheessa. Oikein tuulettuvat rakenteet, oikeanlainen eristys ja lämpötilan/paineen hallinta on avainsanat pitää sisäilmaongelmat poissa rakennuksista. Sekä tietty niiden toimivuuden varmistaminen elinkaaressa, eli huolto. Tämä koskee niin uusia kuin vanhoja rakennuksia.’

Suunnittelu

Väitän, kun puhutaan uusista rakennuksista, että tärkein rooli koko hankkeessa, on eri suunnitelmien yhteensovittaminen. Tässä tulee pääsuunnittelijan, usein arkkitehdin, olla hyvin valveutunut ja tietoinen suunnitelmien yhteensovittamisen merkityksestä. Miten ARK, RAK, LV, -IV, S, A +muut täydentävät suunnitelmat toimivat keskenään. Pientaloissa suunnitelmia on vähemmän ja näin ollen suunnittelu on luonnollisesti helpompaa. Monissa valmiissa talopaketeissa tämä suunnittelu on jo valmiiksi mietitty ja yhteensovitettu, eikä siihen tarvitse sen enempää aikaa tuhlata. Suuremmissa hankkeissa yhteensovittamien korostuu ja mitä moniulotteisempi rakennelma on kyseessä, ottaen huomioon vielä haastavan sijainnin, sitä suuremmassa määrin pääsuunnittelijan on yhteensovitettava eri panoslajien suunnitelmat. Suunnittelupalavereita ja suunnittelukokouksia pidetään paljon…tai tulisi ainakin pitää. Ja siis nyt tarkoitan teknisiä suunnitelmia enkä niinkään sisustussuunnitelmia. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanotaan, ja se pitää paikkansa. Suunnitteluvaiheessa ehkäistään suurin osa tuotannon ongelmista. Tähän pitäisi myös hanketta suunniteltaessa varata enemmän rahaa ja aikaa. Näin ei aina ole ja riskinä on sisäilmaongelma.

Tuotanto

Tuotantovaiheessa taas uskallan väittää, että avainasiat sisäilmaongelmien välttämiseksi ovat kommunikointi, aikatauluhallinta, laadunvarmistus ja valvonta. Nostan esille myös ”pankituksen” eli dokumentoinnin ja sen viemisen projektipankkiin. Projektipankki on kansio, jonne tallennetaan kaikki projektiin liittyvät suunnitelmat, mittaustulokset, raportit, huolto-ohjeet jne. jotta elinkaaressa taas olisi helppo palata tuotantovaiheen ratkaisuihin mikäli siihen on jostain syystä tarve. Takuuasiat, korjaussuunnittelu jne.

Taas väitän, että kommunikointi on tärkein työkalu tuotannossa. Puhumalla asioista ennaltaehkäisee lähes kaiken. Kun huomataan että suunnitelmat jostain syystä risteävät (arkkitehtikin on vain ihminen), otetaan se esille sähköpostilla tai puhelulla ja ongelma on sitä myöten selvitetty. Ihan kuin siviilielämässäkin hoidettaisiin asioita. Tosin suunnitelmia tehdessä ei aina välttämättä osata ottaa huomioon asennustapa ja järjestys. Tällöin työmaan tuotanto pitää yhteensovittamispalaverin ennakkoon, jossa käydään eri panoslajien työnjohtajien kanssa läpi asennusjärjestys. Tämä on hyvin tavanomaista esimerkiksi talotekniikan kanssa. Missä järjestyksessä asennetaan mikä putki ja letku. Näillä ennalta pidetyillä työnjohdon palavereilla pysytään aikataulussa. Jos ei pysytä, on tässä epäonnistuutu. Aika on rahaa ja jos työmaa jää jälkeen aikataulussa tarkoittaa se, että joku saa vähemmän rahaa. Sitä aikataulun pettäjän syyllistä selvitellään usein pitkään vielä työmaan päätyttyä. Raha ratkaisee, näin se vaan on (osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa pääomaa sen omistajille ja kaikki romanttinen hölynpöly ja yhtiön lupaukset on markkinointia, jolla luodaan yhtiön imagolle lisäarvoa, joka luo asiakkaalle luotettavuuteen tunteen ja tukee näin hänen arvojaan, joka taas johtaa tilauksiin, joka on =lisää rahaa omistajille).

Tuotantovaiheen sisäilmaongelmien yksi suuri vaikuttaja on myös laatu, rakentamisen laatu. Aikataulussa pysyminen ja hyvä suunnittelu ei välttämättä poista sisäilmaongelmia, mikäli rakentamisen laatu on heikolla tasolla. Rakentamisen laatu on laaja käsite, johon mahtuu useita osa-alueita, mutta mielestäni tärkeimmät ovat asenne ja valvonta sekä dokumentointi. Yksi tärkeä, joka sivuttaa asenteen, on materiaalien oikea säilöminen, suojaus ja asentaminen. Märkä villa seinässä, siinä kohtaa asenneongelma, joka johtuu usein materiaalin väärästä suojaamisesta. Väärä asentamien johtaa kylmäsiltaan ja kosteusongelmaan. Tämä on ehkäistävissä asennemuutoksella ja valvonnan lisäämisellä. Lopuksi ennen rakenteiden ummistamista työlaji dokumentoidaan ja ”pankitetaan”. Tai vastaavasti betonin kosteuden toteaminen ennen muovimaton liimaamista päälle. Helppoa, luulisi. Kun joku em. työvaiheista pettää on riskinä sisäilmaongelmat.

Elinkaari

Kun tuotanto on valmis siirrytään siihen elinkaareen. Tässä kaikkein tärkeintä on seurata huoltokirjaa, ja osata seurata huoltokirjaa oikein. Olen useasti huomannut, on tullut vastaan, että huoltomiehellä tai- yhtiöllä ei ole kompetenssia ja ymmärrystä teknisten laitteiden oikeasta huollosta. Enkä sitä suorastaan ihmettele, sillä tänä päivänä automaatiota ja tekoälyä on taloissa niin paljon, että siihen tarvitsee vankan koulutuksen ja vuosien työkokemuksen. Ja ne, jotka nyt ajattelee, -että mitäs nyt yksi ilmanvaihtokoneen filtterin vaihtaminen tai patterien ilmaaminen vaatii eritysosaamista, niin onneksi te ette ole juuri niitä huoltomiehiä, jotka aiheuttaa niitä ongelmia, tietämättömyydellään. Ehkä pientalossa mukavalla omakotitalo alueella tämä toimii, mutta ei raskaassa rakentamisessa ja teknisissä kiinteistöissä. Nykyään työmailla on koodaajia duunareina. Harva perus huoltomies ymmärtää automaation koodauksesta. Tämä osa, elinkaarihallinta, on rakennuksen eliniän pisin osa toimintajärjestelmässä. Suunnittelu ja rakentaminenhan ei ole kuin kaksi-kolme vuotta, mutta elinkaari 50-100 vuotta. Toisin sanoen tässä on suhteessa suurin mahdollisuus (ja todennäköisyys) aiheuttaa sisäilmaongelmia.

Nykyään suunnittelijat osaavat suunnitella rakennuksen teknisesti toimivaksi (huom pohjolassa on hieman eri ilmasto kuin Ranskassa), joten näen että tuotanto laadunhallinnassa ja sen em. syyt, märän betonin päälle liimattu muovimatto =VOC päästöt ja elinkaaressa väärin mitoitettu ilmanvaihto = hometta nurkissa, on pääosissa kun mitataan sisäilmaongelmia. Kolmas syy voi myös olla -kahvipöytäkeskustelu ja sen aiheuttama allergiaoire/kutina, ihan saman tien =luulosairaus. Olenkin usein pohtinut sitä, että poistuisiko ongelmat, jos koulu olisi kiinni kuukauden ja vaan kerrottaisiin, että nyt on ongelma hoidettu. Vai voisiko olla niin, että 800 hengen koulussa, jossa 4hlö kärsii sisäilmaongelmista, onkin ongelma niiden omassa kodissa? Kannattaisiko kurkistaa oman keittiöaltaan ja roskavetolaatikon taakse.

Oli miten oli, niin tärkeimmät seikat sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi on oikeanlainen eristys, ilmanvaihto niin rakenteissa kuin sisällä sekä lämpö-/kylmävaikutukset rakenteissa em. toimintajärjestelmän vaiheisiin nojaten sekä huolto ja siivous. Homeelle otollisin kasvualusta on orgaaninen aine lämpimässä, kosteassa ja ilmavirralta stabiilissa tilassa.

Nämä ovat niin tärkeitä osa-alueita rakentamisessa, että niihin palaan vielä myöhemmin erikseen.

Käykääs kurkkaamassa https://www.sisailmayhdistys.fi/

https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/sisailma-asiat-sisailmaongelmat

https://homepakolaiset.fi/sairastuneelle/miten-toimin-kun-epailen-sisailmaongelmaa/

😊 Kentsu

RAKENNUKSEN ELINKAARI

Rakennusten elinkaaritoiminta on hyvin läheinen aihe minulle. Kun neljä vuotta sitten aloitin NCC:llä työt, palkattiin minut korjausrakentamisen elinkaaritoiminta yksikköön. Siellä tuli tutuksi rakennusten elinkaaritoiminta niin hyvässä kuin pahassa. Mihin toimenpiteisiin johtaa leväperäisesti hoidettu rakennuksen elinkaaritoiminta. NCC oli rakennusalan palveluntuottajana ensimmäisiä tarjoamassa elinkaarihallintaa kiinteistöille. Minä taas johtamassa korjauksia kiinteistöissä, jossa oli jo ennättänyt sattua vahinkoa ennen tätä. Tänään elinkaaritoiminta palvelua tarjoavia yrityksiä on useita ja bines on verrattain suurta. Kiinteistöjä löytyy suomesta.

Kun tänään ryhdytään rakennushankkeeseen, ohjataan sitä ammattilaisten parissa Toimintajärjestelmän nojalla. Toimintajärjestelmän ensimmäinen vaihe alkaa rakennuttajan tarpeesta ja kriteereistä siitä, minkälaisen rakennuksen hän tarvitsee. Seuraavaksi rakennuttaja ottaa yhteyttä suunnittelijoihin ja käy heidän kanssaan läpi em. tarpeita, raakaa hieman käytössä olevaa budjettia ja tekee linjavetoja projektin parissa. Tästä päästään taas aikatauluttamaan hanke. Suunnitelmat täsmenevät ja sitä myöten budjetti. Tässä vaiheessa viimeistään olisi hyvä ottaa vastaava mestari/valvoja mukaan kuvioon. Seuraa lupaprosessi ja hankintapakettien aikataulutus ja seuranta. Nyt päästään rakentamaan. Tätä kutsutaan tuotantovaiheeksi. Kun tuotantovaihe on valmis kaikkine käänteineen, luovutettu kohde rakennuttajalle ja rakennus siirtyy elinkaarivaiheeseen.

[Rakentamisen toimintajärjestelmä tässä karkeasti esitettynä. Alaotsikoita on panoslajeittain useampi, jotta ohjaaminen olisi selkeämpää ja jouhevampaa.]

Moni elää tässä rakennuksen elinkaarivaiheessa siinä lämpimässä tyytyväisyyden tunteessa, että tässä nyt ollaan ja eletään. Uusi talo, ja niin se aluksi tietysti onkin. Mutta eri seikat kuitenkin kuluttaa rakennusta ajan hampaassa. Rakennusta täytyy huoltaa. Rännit täyttyvät lehdistä, salaojat tukkeutuvat, tiivistysmassat haperoituvat fysikaalisista ja kemiallisista rasituksista, sääolosuhteet pohjolassa rasittaa ulkoisia rakenteita, ajan kuluessa tekniikka vanhenee, käyttäjät kuluttavat rakennusta sisältä jne. Rakennuksella tulee olla huoltokirja, kansio, jossa ilmenee milloin mitäkin pitää huoltaa ja huollot sitten kirjataan kansiin. Ihan kuin autojen huolto ja sen huoltokirjan käyttö.

Suunnitteluvaiheessa voidaan ottaa huomioon eri rakennuskomponenttien laatu. Laadukkaimmilla komponenteilla on usein pidempi elinikä, niiden hankintahinta on toki arvokkaampi ostohetkellä, mutta ennalta harkittu päätös saattaa säästää taas elinkaarihuollossa, huoltaminen on halvempaa ja helpompaa. Tämä pätee aika lailla ihan kaikissa komponenteissa ja rakenteissa. Kun suunnittelijan kanssa mietitään rakennusta, on hyvä ottaa esille mitä laatua tavoittelee. Esimerkiksi julkiset rakennukset suunnitellaan kestämään kovaa kulutusta. Näitä ovat koulut, sairaalat, ostoskeskukset, kulttuuripalveluja tarjoavat rakennukset, virastot. Rakenteet kestävät raskaita kuormia ja pintamateriaalit kovia pesuliuottimia. Halvat MDF listat ovat koko puuta, sitkeää muovia, kaakelia tai metallia. Rakennukset suunnitellaan kestävän 50 tai 100 vuotta. Omassa kodissa rasitusvaatimukset harvoin nousee julkisten rakennusten rinnalle, mutta tiettyihin rakenneratkaisuihin ja pintoihin kannattaa hieman antaa aikaa ja miettiä suunnittelijan kanssa järkevintä ratkaisua. Pintamateriaalit on noin 5- max10% koko rakentamisen hinnasta, joten paukut kannattaa laittaa tekniikkaan ja märkätiloihin, riskialttiisiin rakenteisiin.

[Kuvakaappaus RT 18-10922 kortista, jossa esitetään eri rakennusosien keskimääräistä teknistä käyttöikää. www.rakennustieto.fi ]

Mielestäni moni talo on ylihinnoiteltu, mainostettu mielenkiintoisena kohteena ja ihanana avarana ratkaisuna, jossa viihtyy koko perhe. Mielestäni talon hinta ei tulisi olla kiinni ihanuusindekseissä ja tehokkaissa ratkaisuissa vaan kohdistua talon tekniseen toimivuuteen ja huoltokirjan huolelliseen käyttöön. Jos 30 vuotta vanhassa talossa on edessä 10 vuoden kuluttua tekniikan ja ikkunoiden sekä vesikaton vaihto, tulisi se olla huomioituna kaupassa, selkeästi. Nämä em. remontit maksavat 150m2 talossa 70-80t€. Salaojaremontti päälle 25t€. Kylpyhuone + sauna + wc 25-30t€. Julkisissa rakennuksissa ja kerrostaloyhtiöissä nämä nousevat miljooniin. Nämä remontit ovat huoltovälillä välttämättömiä, jotta rakennus olisi teknisesti toimiva. Suunnittelija on aiemmin suunnitellut (toimintajärjestelmän alkuvaiheessa) rakennuksen toimivan näillä spekseillä tämän ajan. Jos joku osa pettää, pettää usein koko mökki ajan saatossa. Vesi on rakenteissa myrkkyä ja sitä pääsee epätoivottuihin paikkoihin alta, ylhäältä ja myös sivuilta. Vesi lämpimässä tuulettumattomassa tilassa antaa täydellisen kasvualustan mikrobeille. Jos auto on pohjasta mätä, on se arvoton. Siinä ei paljoa auta kalliit ja komiat nahkapenkit tai tehokas moottori.

Tiesitkö että kun talo on pyörähtänyt elinkaarensa ympäri, toisin sanoen täyttänyt kokonaan suunnitellun elinikänsä, on se tullut maksamaan saman verran kuin uutena. Eli käytännössä maksat talostasi 50 vuoden aikana tuplan hinnan, kun noudatat suositeltuja huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Eli jos ostat 1970 luvun talon täysin alkuperäisessä kunnossa on varauduttava 150-180t€ remonttikuluihin. Näin ollen rakennuksen korjausvelka on em. Tosin sitten talo taas kestää sen seuraavat 50 tai 100 vuotta. Jotkin rakenteet kuten betonisokkelin pinnoite ja sen ympäröivät rakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa, sillä jos se pettää ja betoni pääsee rapautumaan on korjauskulut todella kovat, jos siis miettii rakennukselle pitkää ikää. Luonnonkivellä vastaavaa ongelmaa taas ei ole. Sitten on selvää, että jotkin rakenneratkaisut ovat susia alusta alkaen, kuten pientaloissa yleisesti tunnettu piilosokkelirakenne. Tähän piilosokkeliin ja sen korjaamiseen sekä muihin rakennusvirheisiin palaan joskus toiste.

Julkisella ja yrityssektorilla tulee vastaan tilanteita jossa tilantarve muuttuu. Tällöin yritys muuttaa toisiin tiloihin, ehkä uusiinkin, jolloin siellä taas alkaa uusi elinkaaritoiminta ja vanha toimitila vapautuu toiselle. Vanha toimitila ei välttämättä tue siihen liiketoimintaan asetettuja toiveita ja vaatimuksia ja edessä on remontti, em. toimintajärjestelmää käyttäen alusta saakka. Nyt vaan rakentaminen käännetään laajaksi remontiksi, mutta samat panoslajit ja proseduurit pätevät silti. On tarve, suunnittelijat suunnittelee, riittääkö rahat, täydennetään suunnitelmia ja tuotanto toteuttaa halutun lopputuloksen. Tällöin tekniikka päivitetään vastaamaan nykyisiä rakentamisen vaatimuksia ja usein käy niin, etenkin vanhoissa tiloissa, että rakenteita joudutaan mukauttamaan niin, että ne toimivat teknisesti yhdessä muiden rakenteiden ja komponenttien kanssa. Huoltokirja päivittyy vastaamaan tätä tulevaa aikakautta rakennuksen elinkaaressa. Ennen oli tavanomaista, että kun rakennettiin asuintalo/toimitila, siinä asuttiin/toimittiin yli sukupolvien. Nykyään muutetaan useammin ja kiinteistöt siirtyy seuraavalle omistajalle. Huoltokirjan eri toimenpiteet eivät siirry vaan ne jatkavat omaa eloaan, kuluaan. Tämä koskee niin yksityistä- kuin julkista sektoria. Julkisella sektorilla kiinteistöjä ylläpitää huoltoliike, kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöissä isännöitsijä ja yksityisissä omistaja itse.  

Tästä päästäänkin siihen, että onko huoltoliike tarpeeksi pätevä ylläpitämään kiinteistöä, koulua. Koulua, jossa ilmanvaihto ja sitä säätelevä automatiikka on ensisijaisen tärkeässä asemassa, jotta se toimii oikein eikä aiheuta häiriöitä muihin rakenteisiin. Homekouluista on luettavaa liiankin paljon. Se johtuu juurikin em. seikoista. Keskenään suunnitellut rakenteet ja komponenttien elinkaarihuolto ja toiminta ei osu yhteen. Laiminlyönti ja ongelmat käsitellään kuntapäättäjien kokouksissa ja niiden korjaamiseen yritetään löytää määrärahoja veronmaksajien kustannuksella. Joskus järkevintä on rakentaa uusi koulu, mikäli korjauskustannusarviossa noustaan järjettömiin summiin. Kunnat käyttävät kymmeniä miljoonia vuosittain koulujen ja päiväkotien korjaamiseen. Moni näistä korjauksista olisi voitu estää järkevällä elinkaaritoiminnalla. Tosin monissa tapauksissa olen saanut kuulla miten kunnat ovat säästäneet kymmeniä tuhansia vuodessa laiminlyömällä tahallisesti kiinteistöhuoltoa. Jälkeenpäin maksetaan miljoonia niiden korjaamisesta. Yleisin ”homepommin” aiheuttaja on ilmastoinnin väärä mitoitus. Joko se on jätetty tehdasasetuksille eli ei koskaan optimoitu käyttöön soveltuvaksi ja/tai sitten ilmanvaihtoa ei osata optimoida käyttöön riittäväksi. Mietitäänpä sellaista tilannetta, kun lapset tulevat perjantaina päivällä sisään ulkoleikeistä ja ulkona on räntää. Ulkovaatteet ovat märät ja ne jätetään kouluun/ päiväkotiin viikonlopuksi kuivamaan. Kunta säästää kiinteistökuluissa ja sulkee ilmanvaihdon viikonlopuksi. Naulakoissa roikkuu valtava kosteuskuorma ja ilmanvaihto ei toimi. Johonkin se kosteus häviää. Rakenteisiin. Onneksi tähän ollaan nyt valveutumassa ja päättäjät on saatu ymmärtämään, että tämä ei ole säästöä. Fiksuinta on päivittää automatiikka ilmanvaihtoon, joka tunnustelee ilmankosteutta ja reagoi sen mukaan.

Lari Laakso on kirjoittanut -Kiinteistöjen teknisen elinkaaren hallinta. Linkki alla.

https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK040602.pdf

Tuleeko elinkaaritoiminnan huoltovirheistä saattaa sitä ylläpitävä yhtiö huoltovastuun laiminlyönnistä vastuuseen/ korvauksiin? Tulisiko edellyttää, että huoltomies on aidosti pätevä hoitamaan kiinteistöä, teknistä laitteistoa…ohjata lisää koulutusta tähän? Ottaen huomioon senkin seikan, että älytalot yleistyvät ja kenellä riittää kompetenssi niiden huoltoon ja ylläpitoon. Tulisiko asettaa joku standardi ja sertifiointi huoltoliikkeille, sekä seinään merkki hyvin hoidetusta rakennuksen elinkaaresta? Koska onhan se nyt ekologista kun ei tarvitse purkaa ja rakentaa uutta. Kiinteistöyhtiöissä jossa hallitus koostuu asukkaista, kuka on tarpeeksi pätevä ymmärtämään mitä pitää tehdä ja milloin? Korjausvelka kasvaa, kun halutaan säästyä kiinteistö- ja rahoitusvastikkeesta. Miten yksityissektorilla pientaloissa huollon vastuu/ velvollisuus? Pystyykö vaatimaan huoltoa omassa talossa vai huomioidaanko tämä myynnin yhteydessä niin, että talosta maksetaan tekninen arvo rintamamies ihanuuden sijaan. Säästyisi aika moni riita, oikeudenkäynti ja terveyden menetys. Ehkä jokunen avioliittokin.

😊 Kentsu